Fasaani, kuikka, kaakkuri, uikut, merimetso, haikarat
Fasaani, Harmaahaikara, Kaakkuri, Kaulushaikara, Kuikka, Merimetso, Silkkiuikku
Fasaani
Fasan
Metsästäjien ja kartanoiden koristeeksi meille aikoinaan tuotettu fasaani ei ole enää yhtä tavallinen näky kuin pari vuosikymmentä sitten. Monet kanahaukat ovat karsineet kantaa asettumalla pesimään ja metsästämään pääkaupunkiin, niille kun ei enää ole ravintoa riittävästi tarjolla pirstoutuneissa ja köyhtyneissä metsissä.
P 0–1 pari, HT
Kuikka
Storlom
Karujen salojärviemme komeaa huikkailijaa ei Talin ja Iso-Huopalahden maisemissa voi havaita kuin ylilentävänä. Se ei kelpuuta rehevärantaisia ja taajamiin rajoittuvia vesiä laskeutumispaikakseen. Keväällä ja syksyllä joidenkin voi nähdä lentävän alueen yli muuttomatkallaan.
HL
Kuikka
Storlom
Karujen salojärviemme komeaa huikkailijaa ei Talin ja Iso-Huopalahden maisemissa voi havaita kuin ylilentävänä. Se ei kelpuuta rehevärantaisia ja taajamiin rajoittuvia vesiä laskeutumispaikakseen. Keväällä ja syksyllä joidenkin voi nähdä lentävän alueen yli muuttomatkallaan.
HL
Kaakkuri
Smålom
Kuikkaa vähän pienempi kaakkuri on pienempien vesien asustelija ja selvästi vähälukuisempi kuin sukulaisensa. Se pesii suo- ja tunturilammilla, mutta käy kalastelemassa isommissa karuissa vesissä. Kuikan tapaan sitä ei ole tiettävästi nähty Iso-Huopalahden vesialueelle laskeutuneena, mutta huhti-toukokuussa voi onnekkasti nähdä kaakkurin vakaassa muuttolennossa pesimäseutua kohti tai syys-lokakuussa sieltä poispäin.
Kuva. Jari Peltomäki
HL
Silkkiuikku
Skäggdopping
Muutama pariskunta onnistuu kasvattamaan useimpina kesinä jälkipolven ruovikon suojissa. Silkkiuikku on helppo tuntea pitkästä, edestä valkeasta kaulastaan, koristeellisista töyhdöistä ja poskiparrasta, joita esitellään rinnat vastakkain soidinvireessä ollessa.
P 1–2 paria, R
Merimetso
Storskarv
Merimetsot pesivät rannikoittemme luodoilla ja saarilla, mutta pesimättömät viettävät kiertelevämpää elämää. Paitsi ylilentävinä merimetsoja voi nähdä kalastelemassa Iso-Huopalahden perukassa, minne ne joskus lennähtävät läheisen Laajalahden isommista ja kalaisimmista vesistä.
HL, R
Merimetso
Storskarv
Merimetsot pesivät rannikoittemme luodoilla ja saarilla, mutta pesimättömät viettävät kiertelevämpää elämää. Paitsi ylilentävinä merimetsoja voi nähdä kalastelemassa Iso-Huopalahden perukassa, minne ne joskus lennähtävät läheisen Laajalahden isommista ja kalaisimmista vesistä.
HL, R
Kaulushaikara
Rördrom
Kaulushaikara on aito ruokoviidakon asukki. Sen voi hyvällä onnella nähdä hiiviskelemässä keväällä ruovikon laidassa ravintoa hakemassa. Muulloin otus pysyttelee visusti piilossa, mistä se toistelee matalaa soidinpuhallustaan. Joskus linnun näkee lennossa ruovikon yllä. Saattaa pesiä joinain vuosina alueella.
HP 0–1, HL
Harmaahaikara
Gråhäger
Harmaahaikara on tuttu näky Iso-Huopalahden ruovikon laiteilla maaliskuulta loppusyksyyn. Joitakin pareja pesinee lähitienoilla. Emot käyvät kalastamassa ja heinä–elokuussa ne tuovat poikasensakin paikalle. Harmaahaikara pitää lerpussa lennossa leveitä siipiään kaarella ja pitkää kaulaansa mutkalla.
HL, R
Harmaahaikara
Gråhäger
Harmaahaikara on tuttu näky Iso-Huopalahden ruovikon laiteilla maaliskuulta loppusyksyyn. Joitakin pareja pesinee lähitienoilla. Emot käyvät kalastamassa ja heinä–elokuussa ne tuovat poikasensakin paikalle. Harmaahaikara pitää lerpussa lennossa leveitä siipiään kaarella ja pitkää kaulaansa mutkalla.
HL, R
